Blut und Boden (’veri ja maa’) oli kansallissosialistisessa Saksassa käytetty ilmaus, jolla haluttiin korostaa ”rodun” ja kotipaikan yhteyttä. Sitä käytti Walther Darré teoksessa Neuadel aus Blut und Boden (1930)[1] ja jo häntä ennen yhtenä ensimmäisistä kansallissosialismin yhteydessä August Winnig kirjoituksessa Befreiung (1926), jossa hän julistaa: ”Blut und Boden sind das Schicksal der Völker” (’Veri ja maa ovat kansojen kohtalo’)[2]. Kirjallisuudessa se on kotiseudun ja ”rodun” runosuuntaus, jota kansallissosialismi pyrki edistämään. Sen tausta on 1800-luvun saksalaisissa kylätarinoissa ja 1900-luvun alun Heimatkunst-kotiseututaiteessa.[3]
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search